Voihan Korona sentään minkäs teit! Maailma on ihan sekaisin ja tuntuu jotenkin ihan käsittämättömältä koko tämä tilanne. Ihan kuin pahaa unta, mutta ilman, että tästä heräisi aamulla normaaliin maailmaan. Lisäksi tietysti kaikkialla puhutaan vain Koronasta ja itsekin olen siihen syyllistynyt, että heti aamulla pitää surffata uusimmat Koronaan liittyvät uutiset ja muut uutiset tuntuvat ihan mitättömiltä tämän rinnnalla. Maailma muuttui sitten kertaheitolla, mutta ehkäpä tämän jälkeen olemme myös vähän viisaampia ja osaamme kunnioittaa luontoa vähän enemmän. Tosin tuosta viruksen alkuperästä on liikkeellä niin paljon erilaisia huhuja, että mistä se on alunperin peräisin ja saas nähdä selviääkö edes koskaan varmuudella.
Korona on tullut jo aika lähellekin, kun kaveriperhe sairastui ja työpaikallanikin oli jo tartunta parisen viikkoa sitten ja sukulainenkin karanteenissa altistuksen takia. Täällä meillä on nyt vähän yli viikko kotoilua takana ja ollaan onneksi pystytty vielä välttämään tartunta. Otin lapset pois tarhasta ja koulusta jo yli viikko sitten, koska satun itse kuulumaan erittäin vakavaan riskiryhmään ja sen lisäksi vielä käytössä astmalääkkeet, niin päätin itse toimia ja ollaan oltu nyt ihan omissa oloissamme. Työt teen kaikki etänä ja onhan tämä aika raskasta ja pinna kireällä koko ajan, kun yksin pyörität arkea kolmen lapsen yh-äitinä ja kolme kinastelevaa lasta myös koko ajan kotosolla. Päivän aikana täytyy kuitenkin tehdä täysi työpäivä ja monia palavereita Teamsin kautta ja hirmu kiire koko ajan. Parit puhelut olen puhunut jo saunan lauteillakin, kun oli ainut hiljainen paikka koko talossa, jonne pääsi pakoon kahden lukkoon menevän oven taakse. Päivän aikana pitää tietysti kokata lapsille parit lämpimät ateriat ja miettiä, että mitäs sitä yleensäkin tekisi kaapista olevista aineksista, jota suostuvat syömään, kun kaupassakaan ei hirveästi uskalla käydä, kun vältellän ihmiskontakteja nyt mahdollisimman paljon. Lisähaasteen päivään tuovat myös kaksi koululaista, joiden kaikki koulukirjat ovat ruotsiksi ja se kieli ei todellakaan ole vahvuuteni ja vaativat jatkuvaa tukea läksyjen teossa. Wilman kauttakin viestejä paukkuu kymmenittäin päivässä ja tuntuu, että niitä salasanojakin tulee kuin liukuhihnalta eri paikkoihin ja lapset itse ihan pihalla mitä tapahtuu missäkin. Lisäksi tietysti vielä tarhaikäinen vaatii myös koko ajan jotain aktiviteettiä viihtyäkseen koko päivän kotona. Kaiken tämän oman härdellin lisäksi järjestelet vielä iäkkäille vanhemmillesi asioita 180 km päähän. Kauppakassin sain tilattua onneksi suht helposti, vaikka pitkä toimitusaika onkin ja lääkkeet kotiin toimitettuna kolmen päivän uurastuksen jälkeen. Nyt täytyy vain toivoa, että pärjäävät kotona, kun ei voi itse mennä sinne auttamaan. Mutta samassa veneessä tässä ollaan kaikki ja saa olla kiitollinen siitä, että oma työpaikkani ei ole heti kaatumassa alta, kun se nyt vielä tähän puuttuisi.
Toivon kaikille nyt sydämeni täydestä jaksamisia tämän kaiken keskelle ja noudatetaan niitä viranomaisten ohjeita eli vältellään oikeasti ihmiskontakteja, pestään käsiä saippualla ja ei todellakaan lähdetä kipeänä tarttumaan muita ihmisiä. Näin toivottasti tästäkin selvitään voittajina ja saadaan Suomikin takaisin jaloilleen.
Terveyttä kaikille ihanille lukijoilleni virtuaalihalausten kera!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti