Syyskuu se tulla tupsahti jo kesän keskelle. Vielä en kyllä
ihan ole valmis luopumaan näistä lämpimistä ja aurinkoisista kesäpäivistä,
vaikka kovaa vauhtia mennäänkin kohtia pimeneviä syysiltoja joulusta
puhumattakaan. Sori, oli ihan pakko jo tuoda tuo joulu tulee –aspekti esille
näin jouluihmisenä. Oikeastaan ei tässä loppuvuodessa oikeastaan paljon muuta
odotettavaa olekaan kuin joulun tulo, näin positiivisessa mielessä. Tässä
vaiheessa varmaan pitäisi jo hehkuttaa, että onhan ne pimenevät syysillat kynttilänvalossa
kivoja jne, mutta näin kesäihmisenä on tuo syksy ja talvi vaan niin ankeaa
aikaa, että plääh sanon vaan, vaikka niistä kynttilöistä pidänkin ja varsinkin
punkun lipittämisestä takkatulen äärellä, mutta kyllähän tuo tuleva pimeys ja
kylmyys vaan laittaa ahdistumaan ja ei ole edes mitään reissuakaan varattuna
aurinkoon ja lämpimään.
Mutta ennen kuin vaivun ihan syysmasikseen, niin nautitaan
vielä loppukesän lämmöstä, vaikka ollaankin syyskuussa ja muistellaan mennyttä
kesää ja näitä itse kasvatettuja pioneja. Oman pihan pionit kukkivat tänä kesänä
ensimmäistä kertaa näin komeasti ja piti napsia sisällekin muutama oksa. Monen
vuoden odotus on vihdoinkin palkittu. Pionit ovat vaan niin kauniita. Niihin ei
koskaan kyllästy ja varsikaan niiden hentoon tuoksuun. Joten eikun ensi
kesää odotellessa, mutta sitä ennen nautitaan vielä kesäisestä viikonlopusta.
Ihanaa syyskuuta sinulle Cride ❤️
VastaaPoista