Ison Omenan uudessa Rossossa

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ ROSSO-RAVINTOLAT JA 40+ BLOGIT

Iloinen 40+ bloggaajajoukko suuntasi viime viikon tiistai iltasella uuteen ravintola Rossoon Isoon Omenaan. Vaikka asustelenkin Iso-Omenan lähettyvillä, niin eipä ollut vielä tullut käytyä tässä uudessa M.E.E.T -ravintolamaailmassa, joka avautui 20.4. Siellähän on ravintoloita jos poikineen, joten täytyykin mennä ihan ajan kanssa tutustumaan tarjontaan, mutta nyt keskitytään ensin tähän uuteen Rossoon ja sen maukkaisiin pizzoihin ja ruokiin.  

Meidät oli kutsuttu Rossoon maistelemaan roomalaisia artesaanipizzoja ja kesäisiä makuja sopivine juomineen. Italian ja pizzojen ystävänä olinkin aivan innoissani kutsusta ja mikä sen ihananpaa kuin istua valmiiseen ruokapöytään työpäivän jälkeen ja vielä kun seura on mitä mukavinta. Tässä seurueessa ei todellakaan ketään katsota kieroon jatkuvasta kuvien räpsimisestä, joka ei ihan onnistu lasten kanssa liikenteessä ollessa. Tosin saatiin kyllä muilta ruokailijoilta muutama outo katse, että miksi ihmeessä tuo seurue räpsii ruoistaan kuvia koko ajan, mutta toisaalta ehkä ihmiset rupeavat olemaan nykyään jo tottuneempia jatkuvien kuvien ottamiseen näin kännykkäaikakautena.

Ilta aloitettiin italialaisittain antipastolajitelmalla, jonka kyytipoikana oli kesäisen raikas alkoholiton mocktail. Drinkki taisi olla nimeltään Colonnara IceMary, joka olikin tosi ihanan kesäinen mansikan kera.

Maistelussa meillä oli kolme erilaista pizzaa; Verdure Rustica-, Roma Rustica- sekä Suometar -pizza. Verdure Rusticassa on artisokkaa, puolikuivattua tomaattia, oliiveja, munakoisoa, pinjansiemeniä ja parmesaania. Roma Rusticassa puolestaan ilmakuivattua kinkkua, vuohenjuustoa, viikunabalsamicoa ja artisokkaa. Itse tykästyin erityisesti vuohenjuustoon pizzan päällä ja tuo paksu artesaanipohja kyllä kruunasi kokonaisuuden. Ns. tavallisista pizzoista eli napolilaisista pizzoista meillä oli maistelussa Suometar, joka on lasten annoskisan voittanut Suomi 100 -pizza. Se oli kyllä aivan täydellinen, jos sattuu tykkäämään kyseisistä aineosista. Kaikki missä on kanttarellejä ei voi kuin olla hyvää, on ainakin oma mielipiteeni.  Suomi 100 -pizzaa on myös ihan aikuisten listalla ja sisältää poroa, leipäjuustoa, kanttarellia, sipulia ja rucolaa. Eipä tule heti tavallisessa pizzeriassa tällaista pizzaa vastaan. Yhdistelmä toimi erinomaisesti ja tulikin maisteltua näitä pizzoja sen verran urakalla, että ei meinannut jäädä enää pääruoalle tilaa, joka oli lohta ja sitruunapastaa. Vaikka en olekaan mikään erityisen sitruunan ystävä, niin annos sai kyllä pisteet kotiin eikä sitruunan maku korostunut. Annoksen lohi oli voissa paistettu, mikä tuo tietysti kalalle aivan ihanan maun ja kalan kaverina oli Gremolata-kastikkeella maustettua tagliatelle pastaa, tomaattia, zucchinia ja bearnaiskastiketta.

Tämän ruokakokonaisuuden kruunasi sitten vielä jäätelöunelma. Jälkkärillehän on aina tilaa ja sillehän on ihan oma lokeronsa masussa. Vaikka olisi kuinka täynnä, niin jälkkärihän mahtuu aina. Tämän jäätelöunelman päällä oli niin nostalgista paukkusokeria. Ihan tuli lapsuus mieleen tuon sokerin poksahdellessa suussa. Oi niitä huolettomia aikoja!

Ruokien kyytipoikina olivat nämä GatoNegron valko- ja punaviinit. Valitettavasti jäi niiden maistelu vähän vähemmälle, kun olin autolla liikenteessä.

Tämä Iso-Omenan Rosso löytyy uudesta M.E.E.T. -ravintolamaailmasta. Rosso on siitä kiva ravintolaketju, että se sopii vaarista vaaviin kaikille hyvän ruoan ystäville. Suurin osa ravintolan ruoista tehdään ihan alusta loppuun asti omassa ravintolan keittiössä. Monilla voi olla nimenomaan ketjuravintoloita kohtaan ennakkoluuloja, mutta itselläni ne ovat ainakin tyystin kaikonneet Rosson osalta näiden herkullisten ruokien myötä ja ehdottomasti tullaan käymään Rossoissa jatkossakin ja varsinkin tässä Iso-Omenan uudessa Rossossa. Onhan se niin kiva välillä istahtaa valmiiseen ruokapöytään, vaikka noiden lapsukaisten kanssa voikin olla välillä vähän haasteellista käydä ravintolassa syömässä ja tulee vannottua joka kerta, että eipä sitten vähän aikaan taas mennäkään sen kokemuksen jälkeen, mutta onneksi aika kuultaa muistot tai me ei liikuttaisi kotoa mihinkään.

Iso kiitos Rossolle näistä herkullisista ruoista. Oli kyllä massu aivan killillään kotiin lähtiessä.