Synttäreitä ja perhefestareiden julkkiksia

Ensimmäisestä työviikosta loman jälkeen selvitty kunnialla, mutta kyllä sitä huomasi perjantai iltasella, että onpas sitä väsy työviikon jäljiltä. Vaatii taas oman aikansa totutella ennen klo 6 herätyksiin, mutta positiivista sentään, että yhtenäkään aamuna ei ole tarvinnut herätyskellon piristä, vaan tasan klo 5:45 silmät aukeavat automaattisesti. Aika minuutintarkka tuo sisäinen kello tuntuu olevan. Toisaalta ihan kiva herätä ilman kelloa pirteänä, mutta kun tuo sisäinen herätyskello jää päälle myös viikonloppuisinkin, jolloin saisi nukkua edes hieman pidempään. Minkäs sitä itsellensä voi, kun uni ei vaan maita aamusella. Pientä heräämisvaikeutta on myös lapsilla havaittavissa ensimmäisen kouluviikon jäljiltä. Meillä nyt sitten pikkuneitikin aloitti koulutaipaleensa ja kuulemma aika tylsää touhua, kun vaan joutuu istumaan paikoillaan. Kakkosluokkalainen sentään meni ihan innoissaan kouluun, mutta taitaa tuokin into aika pian laantua jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

Viikonloppuna ei tarvinnut paljon miettiä, että mitenkä sen viettäisi, kun oli aika minuuttiaikataulu koko viikonloppuna. Lauantaina oli lasten harkkoja ja ystäväperheen lastensynttäreitä ja sunnuntaina aamusella golfkierros ja sen jälkeen perhefestareille Espoon Metro areenalle.

Tässä postauksella alla vähän synttäri- ja perhefestaritunnelmia viikonlopulta. Lauantaina saatiin pukeutua vähän siistimmin, kun suunnattiin synttäreille.  

Löysin tämän Comman mekon kesän alennusmyynneistä ja se pääsikin nyt synttärihulinoihin mukaan. Itselleni Comman merkki ei ollut entuudestaan tuttu, mutta tuli sitten ostettua aika paljonkin kyseisen saksalaismerkin vaatteita alennusmyynnistä. Oli jotenkin minun tyylisiä vaatteita ja ihastuminen oli väistämätön. Tyylikkäitä aikuisen naisen vaatteita.

Pikkuneiti löysi sitten viikonloppuna äipän meikkivaraston ja väen vängällä halusi testata mm. äipän huulipunaa. Onneksi kyseessä oli luonnonkosmetiikan huulipuna, niin sai vähän turvallisemmin mielin antaa luvan kokeilla huulipunan laittoa, mutta nyt sitten on hirvittävä vinkuna päällä, että hän haluaa kokeilla muitakin meikkejä. Eipä ole ensimmäinen kerta, kun tämä neiti on naapurin neidin kanssa tehneet toisilleen kunnon sotamaalaukset ja niitä on sitten jynssätty suurinpiirtein juuriharjalla pois, kun vedenkestävät tussit ovat myös välillä toimineet heidän meikkeinään. Voi kun nuo lapset pysyisivät vielä vähän pidempään lapsina! Liian aikaisin tuo lapsuus loppuu nykyään ja yhä nuoremmat ja nuoremmat ovat varhaisteinejä.

Sunnuntaina suunnattiin sitten Espoon Metro areenan perhefestareihin ja saatiin ikuistettua pari kiekkolegendaa kuviinkin. Tietysti nimmaritkin piti pyytää Komarovilta, vaikka äippä ei häntä tunnistanutkaan. Tikkasen sentään osasin bongata. 

Nämä perhefestarit, jotka olivat alkuperäiseltään nimeltään Muumifestarit, mutta Muumit kielsivät heidän nimensä käytön tässä tilaisuudessa liikaa tulleiden muutosten takia, joten nämä olivat nyt perhefestari nimellä. Muumifestarit pitivät olla alunperin juhannuksena Oittaalla, mutta aika ja paikka vaihtui sitten Metro areenalle. Festarit olivat kyllä erittäin huonosti markkinoitu, koska kukaan lapsiperhe tutuistani, joille asiasta mainitsin, eivät olleet kuulleetkaan koko tapahtumasta. Tämän markkinoinnin puutteen huomasi myös paikanpäällä ja festarit eivät olleet oikein tavoittaneet lapsiperheitä. Paikalla oli todella vähän ihmisiä,  mikäli oli kyllä todella sääli, mutta eipä tarvinnut jonotella minnekään ja sai rauhassa pyydellä nimmareitä näiltä kiekkotähdiltä.

Pirteänä uuteen viikkoon, vaikka ei kyllä kovinkaan levänneenä!