Meriterassitunnelmaa

Tein viime kesänä isäni kanssa mökin rantaan tämän merellisen terassin ja lapsille samaan yhteyteen hiekkarannan tynkää. Tai paremminkin isäni rakensi terassin ja minä hiekkarantaa. Ensin tosin ruoppautin vähän tuota kaislaviidakkoa siitä edestä pois, jotta sai tämän esteettömän näkymän merelle. Olishan se vähän ikävä sitä pelkkää kaislikkoa tuijotella ja kuvitella vaan se meri siihen. Tänä kesänä olisi vielä tarkoitus jatkaa vähän tuota kaislojen ruoppauprojektia isommalle alalle ja viimeistellä tuota terassin ympäristöä. Lisää hiekkaakin tarvitsisi tilata ja asentaa suodatinkangasta sekä asetella lisää luonnonkiviä (jotka pitää vielä ensin käydä keräämässä jostain) terassin reunamalle merta vasten, joten hommaa vielä piisaa. Ehkä loppukesästä saatte sitten lisää kuvia kasvaneesta hiekkarannasta. 

Tämä on kyllä lasten ehdoton suosikkipaikka mökillä. Koko päivän ne touhuavat tuolla hiekassa peuhaten ja arvatenkin tuota hiekkaa on sitten myös aikamoinen määrä sisätiloissakin. Vähän väliä rannasta kuuluu, että "äiti tuu kattoon, kun me tehdään hiekkaenkeleitä" ja arvatenkin äiti kiittää, kun sitä hiekkaa on hiuspohjaa myöten, mutta onhan tuo rantsu hiekkoineen vaan niin kiva kuitenkin, vaikka välillä hermot meneekin, kun sitä hiekkaa on joka paikassa.

Isoäitini vanha sinkkinen pesusoikkokin päätyi rantsuun koristamaan.

Viime kesänä istuttamani tuijatkin säilyivät talven jäljiltä hengissä. Vähän pelkasin, että mitenköhän niiden mahtaa käydä, mutta ihan hyviltä näyttävät ja ovat jopa kasvaneetkin.

Nyt kun vaan kesäilmat pysyisivät lämpiminä ja aurinkoisina, niin mikäs tuolla rantsulla istuskellessa :)