Bloggauspaikka

Sain kivan blogihaasteen Maaritilta Roosaa ja Valkeaa -blogista, jossa pyydettiin esittelemään oma bloggausnurkkauksensa. Joskus on tullut otettua nämä kuvat meidän työnurkkauksesta, joka toimii myös meikäläisen pääasiallisena bloggauspaikkana, joten hyödynnän ne kuvat nyt tähän postaukseen. Meidän ns. työnurkkaus on olkkarin yhteydessä. Siinä mielessä kiva, että tämä on telkkarin....siis olkkarin yhteydessä, että pystyy seurustelemaan muidenkin kanssa kun tässä koneella näpyttelee mm. blogia.

Työpöytänä meillä on tämä massiivinen tamminen kirjoituspöytä. Tämä pöytä on siitä kiva, että siinä on koristelut molemmin puolin eli myös sen takana istuva saa ihailla koristeluita. No jos nyt ostaisin kirjoituspöytää, niin en kyllä tällaista valitsisi. Ostin tämän nimittäin joskus kauan sitten opiskeluaikoinani huutokaupasta. Opiskelukämppääni se ei edes todellakaan edes mahtunut vaan se sai paikkansa vanhemmiltani vuosiksi kunnes se mahtui omaan kämppääni. Vuosien saatossa se on nyt seurannut kämpästä toiseen ja ei siitä enää ehkä raski edes luopua. Oikeaa tällaista mummolatunnelmaa :) Pronssinen Amor patsas pöydän reunalla on raahattu Thaimaasta. Painoa silläkin taitaa olla pitkälti yli 10 kg, mutta Suomeen asti se kuitenkin saatiin.

Tältä meillä näytti vielä jokunen tovi sitten tuolta kirjoituspöydän takaa kurkattuna. Löysin arkistoista tällaisen vanhan kuvan ja kun silloin oli näköjään vielä paistanut kivasti aurinko, niin liitin tämänkin kuvan vielä tähän. Keittiö siis ylhäällä vasemmalla, olkkari suoraan vasemmalla ja ruokatila suoraan edessä. Kyseinen ruokapöytä on saanut jo uuden kodin ja meillä on nykyään valkoinen lankkuruokapöytä. 

Meidän huushollista näitä purjeveneitä löytyy. Äkkiseltään laskettuna oliskohan niitä viisi kappaletta tuollaisia isompaa sorttia. Pienempiä en edes laskenut. Tähän kaappiin on kätketty kaikki kristallilasit ja Arabian Paratiisi astiasto. Itse kaapin kyllä vaihtaisin koska tahansa johonkin muuhun. Oli samaa sarjaa kuin meidän vanha ruokapöytä, mutta tämä on vielä jäljellä. Tekisi mieli maalata se valkoiseksi, mutta kun tuo rasvainen Acacia-puu ei taida oikein soveltua valkoisen maalin alle, vaan voi ilmeisesti sitten tunkea tuo tumma väri valkoisen läpi. Onkos kenelläkään siitä sattumoisin kokemuksia? 

Työnurkkauksen ikkunaa koristaa tämä kolmiosainen lyijylasityö. Näitä lyijylasitöitä tuli myös joskus väsättyä oikein urakalla. Tämän tein äitini kanssa kesällä 2001. Ihastuin tähän nimenomaiseen malliin silloin yhden lasiliikkeen ikkunassa, mutta myymälän omistaja ei suostunut myymään ohjetta. Löysin kuitenkin ohjeen sitten yhdestä lyijylasikirjasta ja päästiin hommiin. On muuten aikamoinen homma näissä ja ymmärrän täysin miksi ne maksavat niin paljon.  Ensin lasit leikataan lasiveitsellä reuna reunalta, palat hiotaan millilleen toisiinsa sopiviksi, laitetaan kuparinauhaa ympärille ja kolvataan lyijytinaseoksella toisiinsa kiinni. Lopuksi lisätään vielä tuo kiskonauha.  Valitettavasti nykyään näitä tulee myös liukuhihnatyönä Kiinasta ja muista kaukomaista, mutta niitä ei oikein voi sanoa edes aidoksi käsityöksi ja niiden lasien laatu on mitä on. 

Tällainen oli siis meikäläisen bloggauspaikka, vaikka aika usein tuo kannettava kyllä kulkeutuu mukana sohvalle syliin suoraan telkkarin eteen tai sitten tälle rottinkituolille. Ongelmana tällä hetkellä on vain se, että en pysty tämän ison mahani kanssa oikein istumaan missään kovinkaan pitkää aikaa, joten pitää vähän väliä muutella istumapaikkaa ja voivotella :) 

Tämä haaste on tainnut jo kiertää jonkin verran, mutta siitäkin huolimatta laitan haasteen eteenpäin seuraaville blogeille: 

Ruususuu
Sisustusunelmia
Kuulasta ja kepeää