Pikkumiehen huoneeseen tupsahti tällainen uusi tilkkutäkki. Pikkuneitihän sai jo omansa n. vuosi sitten ja jos haluat kurkata minkälainen siitä tuli, niin tästähän siihen postauksen pääsee. Nyt ahkeroin sitten puolestaan pikkumiehen huoneen sängylle tämän.
Arvatenkin tilkkutäkissä pitää olla tähtiä. Yksistään kankaan tähdet eivät ihan riittäneet, joten aplikoin vielä päälle valkoisia tähtiä tuomaan vähän lisäilmettä peitolle.
Tilda -kangassarjaan oli muuten tullut tällainen hauska kangas, jossa on Handmade with love -tekstejä eri väreillä ja muodoilla. Siitä leikkelin sitten yhden tämänkin peiton koristeeksi.
Takaosa tilkkutäkistä on vaaleansinisellä pohjalla valkoisia tähtiä ja välissä vanua. Tässä tilkkutäkissä on myös samaa kangasta kuin mitä tuossa ompelemassani pöllötyynyssä, joten passaavat hyvin yhteen. Vielä tuo tarvitsisi muutaman kaverin vierelleen. Ehkä sitten kun taas on hetki aikaa, niin pöllötyyny saa kaverinsa. Päässä olisi jo valmiit mallit niihin kunhan vaan joku ompelisi ne.
Olispas ihanaa kun olisi aikaa ommella taas jotain. Vitsit kun päivätkin menee niin nopeasti, että mitään ei ehdi!
Kommentit on poimittu tähän Casa Blogien puolelta vanhasta osoitteesta, koska ne eivät muuton myötä siirtyneet tänne. Kommentointi toimii muuten ihan normaalisti tänne Bloggerin puolelle.
Kaunis peite ja sopii todella hyvin pikkumiehen huoneeseen!
Kiitos :) Itsekin olen ihan tyytyväinen siihen. Tosin tuon myötä piti uudistaa vielä verhotkin, mutta niistä sitten myöhemmin joskus lisää.
Aivan ihastuttava tilkkupeitto ja tähdet ovat kyllä niin ajankohtaisia täälläkin. :) Kaunis toteutus ja tyynykin on söpö!
Kiitos! Mikäköhän noissa tähdissä aina vaan kiehtoo ja niitä on saatava vain lisää? :)
Voi valtava, miten ihanat!!! Mä niiiiin kadehdin ihmisiä, jotka osaa tehdä itse jotain noin ihanaa!! Mulle on suuri saavutus, jos saan suorasta kankaasta ommeltua suoran verhon :-)
Kiitos! Mäkään en ole todellakaan mikään taitava ompelija. Viimeksi nuorena tyttönä lukioaikoina joskus ommellut ja nyt taas innostuin. Pikkuhiljaa sitä oppii ja ommel ei myöskään aina mene niin suoraan, mutta eihän sitä kukaan ole seppä syntyessään. Mulle myös auttoi kun kävin viime syksynä työväenopiston tilkkutäkkikurssin, jossa tein tuon pikkuneidin peiton. En olis muuten kyllä osannut.
Kommentit